Tämän päivän oppitunnilla keskitymme sähköpostipalvelimen tarkoitukseen ja määritelmään. Tämä on erittäin tärkeä palvelin, ja se on luultavasti yksi ensimmäisistä, jotka sinun on otettava huomioon, kun suunnittelet uutta infrastruktuuria.
Ajattelematta asiaa lainkaan, olet juuri nyt lukemassa näitä rivejä ja samalla vastaanottamassa ja lähettämässä sähköposteja. Sähköposti kulkee sinulta toiseen kohteeseen ympäri maailmaa muutamassa sekunnissa. Pidämme tätä itsestäänselvyytenä emmekä juurikaan pohdiskele, miten se oikeastaan tapahtuu, mutta kyseessä on monimutkainen prosessi, joka toteutuu postipalvelimen avulla.
Sähköpostipalvelin on tietokoneistettu vastine naapuruston postinkantajalle (vain hieman nopeampi), mutta vaikka näyttääkin siltä, että sähköposti lähetetään yhdeltä tietokoneelta toiselle silmänräpäyksessä, se kulkee todellisuudessa useiden eri puolilla maailmaa sijaitsevien sähköpostipalvelimien kautta, ennen kuin se saavuttaa määränpäänsä. Ilman näitä palvelimia voisit lähettää sähköposteja vain samoille osoitteille samoilla verkkotunnuksilla.
Sähköpostipalvelimia on kahta tyyppiä: lähtevän postin palvelimet ja saapuvan postin palvelimet.
Lähtevä posti käyttää SMTP-protokollaa (Simple Mail Transfer Protocol). Saapuvan postin palvelimet voivat olla joko POP3- (Post Office Protocol version 3) tai IMAP- (Internet Message Access Protocol) palvelimia. POP3-palvelimet tallentavat sähköpostit paikallisille kiintolevyille tai tietokoneille, kun taas IMAP-protokolla tallentaa sähköpostit palvelimille, mutta tämä on tylsää puhetta.
Palataan selitykseen – Periaatteessa tapahtuu seuraavaa: kun painat sähköpostiviestissäsi ’Lähetä”-painiketta – olipa kyseessä sitten Outlook, Gmail, Yahoo tai mikä tahansa muu sähköpostipalvelu – sähköpostiohjelma muodostaa yhteyden verkkotunnuksesi SMTP-palvelimeen. Sitten sähköpostiohjelma kommunikoi SMTP-palvelimen kanssa (muista, että kyseessä on lähtevä posti) ja välittää sille sähköpostiosoitteesi, vastaanottajan sähköpostiosoitteen sekä viestin tekstin ja mahdolliset liitteet.
SMTP-palvelin käsittelee vastaanottajan sähköpostiosoitteen. Jos verkkotunnus on paikallinen, reititystä ei tarvita, vaan viesti menee suoraan kyseisen verkkotunnuksen POP- tai IMAP-palvelimelle. Jos verkkotunnus on eri verkkotunnus, SMTP-palvelimen on oltava yhteydessä toisen verkkotunnuksen palvelimeen.
Matkan varrella SMTP-palvelimen tulisi kohdata DNS-palvelin (joka vastaa sähköpostiosoitteiden muuntamisesta IP-osoitteiksi – puhumme DNS-palvelimista myöhemmässä artikkelissa). DNS-palvelin muuntaa sähköpostiosoitteen IP-osoitteeksi, joka on kieli, jota DNS-palvelin hallitsee sujuvasti.
Nyt kun SMTP-palvelimella on vastaanottajan oikea IP-osoite, se voi muodostaa yhteyden vastaanottajan SMTP-palvelimeen. Tätä ei tehdä suoraan, vaan viesti reititetään yleensä useiden muiden SMTP-palvelimien kautta, kunnes se saavuttaa määränpäänsä. Matka ei todellakaan ole helppo tällaiselle herkälle viestille, mutta useimmiten se pääsee perille.
Lopulta vastaanottajan SMTP-palvelin vastaanottaa viestin, tarkistaa siitä verkkotunnuksen ja käyttäjänimen (tämä vaihe on tärkeä roskapostin suodatuksessa) ja, jos kaikki on kunnossa, välittää viestin POP-palvelimelle luettavaksi. Kun painat sähköpostiviestiä, se ladataan. POP lataa viestin yleensä paikalliselle kiintolevylle, kun taas IMAP-protokolla käyttää palvelinta viestin lataamiseen.
Tämä on pohjimmiltaan postipalvelimen salaisuus – yksinkertainen, mutta kulissien takana todella monimutkainen tehtävä.
Jotkut saattavat kysyä: “Mitä tämä liittyy minun yritykseeni? Käytän vain Gmailia tai Yahooa. Se on ilmaista.” Kyllä, se on ilmaista, mutta on niitä, jotka tarvitsevat paljon tilaa – yleensä yrityksiä – ja niiden on usein investoitava palvelimiin.
Palvelimien hankkimisen lisäksi sinun on huolehdittava siitä, että pystyt vastaanottamaan ja lähettämään sähköposteja sekä määrittämään omat sähköpostiasetuksesi ja suodattimesi.
Tätä varten saatat käyttää jotakin kahdesta erittäin suositusta ohjelmasta, kuten Postfixiä tai Microsoft Exchangea. Tällaiset ohjelmat helpottavat prosessia taustalla.
Loppujen lopuksi sähköpostipalvelin on palvelin, joka huolehtii sähköpostiviestien lähettämisestä ja vastaanottamisesta prosessin taustalla, loppukäyttäjästä erillään. Sen tehtävänä on lähettää viestit oikeaan kohteeseen, vastaanottaa viestejä oikeilta lähettäjiltä, suodattaa sopimattoman sisällön ja tarvittaessa arkistoida sähköpostit. Koska prosessi näyttää loppukäyttäjälle helpolta, sitä pidetään usein itsestäänselvyytenä, mutta on silti järkevää ymmärtää ainakin perusasiat sähköpostipalvelimien toiminnasta.